resilienssi

Resilienssi tehokkaan johtamisen tukena

Meiltä kaikilta on vaadittu viimeisen vuoden aikana mielen joustavuutta ja kykyä luottaa tulevaisuuteen, parempiin päiviin ja mahdollisuuteen toimia vapaammin. Koetuksella ollut taito on resilienssi eli muutosketteryys. Se voidaan määritellä kyvyksi sopeutua muutoksiin ilman, että tehokas suoriutuminen juurikaan kärsii.
Parhaimmillaan resilienssi luo mahdollisuuksia menestyä vastoinkäymisissä ja tilaa hyödyntää muutosten tuomia haasteita omaan vahvistumiseen. 

Miten resilienssiä voidaan hyödyntää johtamisessa? 

Muutoskyvykkyys on yhtälailla niin yksilön kuin organisaation ominaisuus. Hyvä uutinen on se, että voimme yhdessä ja yksin kehittää resilienssiä. Kun tiedostammme, mikä yksilöitä ja tiimiä kokonaisuudessaan muutostilanteissa kuormittaa ja rasittaa, on helppo tarttua niihin ongelmakohtiin. Keskustella ja käsitellä ne yhdessä. Se on parasta muutosapatian purkua ja käsittelyä. Näin uupumustakin voidaan torjua tehokkaasti. Haaste on meille kaikille yhteinen, mutta erityisesti johtajille se on kaksinkertainen haaste. Miten samaan aikaan voi huolehtia omasta muutoskyvystään ja varmistaa organisaation tai tiimin pärjääminen ja onnistuminen omissa tavoitteissaan?  

Ihminen on luontaisesti muutosvastarintaan taipuvainen

Ihmisillä on luontainen taipumus vastustaa muutosta. Ongelmallisesti muutostilanteet voivat muodostua silloin, kun ihmiset jumittuvat. Tässä tilanteessa voimme kokea myös toisin. Tilanne on jumiutunut. Siksi on johtamisessa tärkeää luoda työhön tilanteita, joissa voi edes pieneltä osin auttaa ihmisiä saamaan kontrollin tunnetta takaisin. Hallinnan ja aikaansaamisen tunteet ovat sopeutumisen kannalta oleellisia ja auttavat muutostilanteiden haltuun saamisessa. Myös muutosvastarinnan puuttuminen on selkeä varoitusmerkki. Se voi kertoa siitä, että ihmiset eivät vielä ymmärrä kohtaamansa muutoksen luonnetta tai merkitystä. Johtajalle tärkeä työyhteisön hyvinvointia kuvaava merkki on valitus ja purnaus. Kun ihminen jaksaa valittaa, hänellä on energiaa välittää. 

Tehokas johtaminen muutostilanteissa

Kun haluat johtajana varmistaa muutostilanteissa tehokkaan toiminnan, huolehdi näistä aivoille tärkeistä asioista: 

  • STATUS: Muutokset usein johtavat pelkoihin statuksen ja vallan menettämisestä. Huolehdi, että kuulet kaikkia. Varmista, että ihmiset pystyvät kehittämään itselleen uusia, tarvittavia kompetensseja ja tunnistamaan osaamisia, jotka vahvistavat heidän omaa asemaansa.  
  • ENNUSTETTAVUUS: Tuota omilla tekemiselle varmuutta ja ennustettavuutta. Määritele viikottaiset palaveri koko vuodelle. Kerro, mitä kokouksilla tavoittellaan ja millaisia odotuksia sinulla on tiimiläisille. 
  • AUTONOMIA: Kysy paljon: paljon enemmän kuin normaaliaikana. Anna tilaa tiimiläisille puhua ja tuoda ajatuksiaan esille, kuuntele!
  • YHTEENKUULUVUUS: Luo mahdollisimman paljon samaistumispintoja, kerro miltä sinusta tuntuu. Jaa myös epävarmuuden ja pelon tunteita. Luo tunnetta yhteekuuluvuudesta. 
  • OIKEUDENMUKAISUUS: Kohtele kaikkia reilusti ja arvostavasti. Ja muista tämä myös suhteessa itseesi!

Nämä edellä mainitut asiat varmistavat sellaista vuorovaikutuksen laatua, joka kutsuu jakamaan, oppimaan ja selviytymään yhdessä. Kun optimismi ja tunne siitä, että asiat järjestyvät valtaa mielen, johtaminen helpottuu ja jokaisen yksilön on helpompi tehdä työtä. Jos taas nämä asiat ovat uhattuna, aivoissa aktivoituu taistelu- ja pakenemisreaktio. Kognitiivinen kapasiteetti kaventuu: työmuisti heikkenee, luovuus vähenee ja yhteinen oppiminen sekä yhteistyö kärsii.

Resilienssiä voidaan johtaa tehokkaammin kiinnittämällä huomiota edellä mainittuihin tekijöihin sekä lisäämällä niin johtajien kuin johdettavien tietotaitoa tästä upeasta kyvykkyydestä.  

Haluan tietää lisää!

Tämä aihe kiinnostaa. Haluaisin keskustella kanssasi ja suunnitella, miten tätä asiaa voi meillä kehittää ja viedä eteenpäin. 

Resilienssi tiimin suorituskyvyn tukena

Resilienssi tiimin suorituskyvyn tukena

Tapio Oy on Suomen valtion omistama metsäalan asiantuntijayritys, joka palvelee koko metsäsektoria ja tarjoaa tutkimustietoa sekä asiantuntijapalveluita metsien kestävään hyödyntämiseen. Tarja Turtio Oy on tehnyt yhteistyötä Tapio Oy:n metsätietotiimin esimiehen Mikko Lumperoisen kanssa vuodesta 2019 alkaen. Mikko toimii Tapiossa palvelualueen päällikkönä ja vetää 6 hengen metsätietotiimiä, jossa tuotetaan metsätietojärjestelmiä ja konsultaatiopalveluita metsäalalle. 

Tarja on vuosien varrella auttanut ja sparranut Mikkoa hänen johtamistyössään yritykselle merkittävissä suunnanmuutostilanteissa. Tarja on toiminut Mikon henkilökohtaisena coachina ja koko tiimin coachina. 

Johtamisen kehittämiselle syntyi Tapiossa erityinen tarve uuden järjestelmän käyttöönoton yhteydessä. Haasteellinen tilanne aiheutti paineita tiimille ja tiimin uupumisvaaraa haluttiin torjua. Tässä tilanteessa Tarja tuli Mikon johtamistyön tueksi ja sparrasi Mikkoa hänen johtamistaitojensa kehittämiseksi. Resilienssi ja sen kehittäminen tiimissä oli yhteistyön keskiössä. Yhteistyössä hyödynnettiin myös First Beat -palautumismittaria.

Mikon kokemus on, että yhteistyöstä Tarjan kanssa saatiin runsaasti hyötyä:

“Tarja on taitava herättämään ja kehittämään ajattelua. Hän on pystynyt merkittävästi kehittämään työskentelyämme hyvään suuntaan. Tarjan kanssa työskentely on ryhdikästä, systemaattista, avointa ja mutkatonta.” 

Teesi 1: Jokainen on jonkun otettavissa

Joku joutuu aina huonosti käyttäytyvän johtajan kynsiin,
tai ryhmä valitsee jonkun työntekijän uhrikseen,
jota riepottelee ja haukkuu takanapäin.
Toisen heikkoutta on helppo korostaa,
 ja negatiivinen vetää puoleensa. 

(Paha johtaminen, 2017)

 

Aivot ovat rakentuneet huomaamaan keskeneräistä, vaillinaista ja puuttuvaa tai uhkaavaa. Siten on ollut helpompi tunnistaa vaaran paikat. On valitettavaa, että tämä primitiivinen ominaisuus ohjaa meitä yhteistyössäToisen heikkous voi antaa oikeutuksen toimia inhottavasti toista kohtaan. 

Ryhmässä, joka on moniulotteinen sosiaalisten suhteiden pelikenttä, usein häiritsevän toiminnan kohteeksi joutunut uhri on jotenkin alisteisessa asemassa suhteessa toisiin. Henkisesti vahvempaa vastaan on hankala puolustautua. Sosiaalinen eristäminen on yksi työelämän häiriötekijä. Klikit ja kuppikunnat syntyvät helposti ja huomaamattomasti. 

 

Vastakkainasettelu lisää epäsuoraa puhetta? 

Johtamiseen liittyy yleensä yksinapainen ajattelu. Johtaja johtaa ja muut osallistumme aktiivisesti tai passiivisesta. Toimimaton vuorovaikutus johtajan ja työntekijöiden välillä synnyttää pelkoa, epäreiluutta ja arvostamattomuuden kokemuksia. Ne tuottavat aivoihimme samanlaisia jälkiä, joita syntyy fyysisestä väkivallasta. Myös työmuistin kapasiteetti kärsii. Aivojen kyky tuottaa tietoa ja uusia ideoita heikkenee. Se haittaa analyyttista ajattelua, luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä.

Huonojen johtamiskokemusten taustalla voi olla yksi työelämän merkittävin haaste: vuorovaikutuksen, puheen ja palautteen epäsuoruus. Huonoista kokemuksista puhutaan mieluummin ulkopuolisille ammattiauttajille kuin omalle pomolle.  

 

Miksi puramme pahaa oloa tai tyytymättömyyttä toiseen? 

Syyllistymme helposti sosiaalisen havaitsemisen virheisiin, joissa emme näe omaa osuuttamme tapahtumista. Toinen harmi liittyy haluumme paeta ikäviä tunteita. Silloin sorrumme jäykkään, mustavalkoiseen ajatteluun, jossa näemme toisen täysin pahana,  kelvottomana tai epäluotettavana.

Huonoja vuorovaikutus- ja johtamiskokemuksia sekä kohtaamattomuutta tuntuu olevan koko ajan keskuudessamme. Eikä niille useinkaan ole sanoja. Tyytymättömyys voi olla toiveikkuuden ja myönteisyyden rakennusvoima, kun nämä kivun tunteet tunnistetaan. Tässä sinulle muutama vinkki, miten voi toimia hankalien tunteiden yllättäessä:   

  1. Kun tunne aktivoituu: pysähdy tarkastelemaan omaa tai työyhteisön tunnetta.
  2. Tunnista tunne ja ilmaise se: Sanoita tunteesi. Auta myös toista kysymällä. 
  3. Kanna vastuu tunnereaktiosta: Tunne ei aina johdu muista tai ole jonkun toisen syy.
  4. Hyödynnä tunteen energia: Pääsetkö eroon tunteesta? Riittääkö tunteen toteaminen ja sen voiman hyödyntäminen?

Kokeile tätä keinoa ja etsi rakentava tulkinta tunteen taustalta. Tietoinen ja rauhallinen tunteiden tutkiminen palkitsee. 

 

Voit kuunnella tästä teesistä lisää Suplasta tai #johtamipodista.