johtaminen

Keskeneräisyydestä ja aitoudesta

Jokaisessa kohtaamisessa kohtaavat keskeneräiset yksilöt.
Kun lähtökohtana on arvostava ja hyväksyvä johtamisote, aito yhteys johdettaviin rakentuu. Rohkeus on aitouden sydän, jonka ei tarvitse suojata itseään haavoittuvuudeltaan.  Se ei tarvitse asemaa tai osaamista suojakseen.
Se hyväksyy, ettei koskaan voi tulla valmiiksi.
 

(Paha johtaminen, 2017)

Vaikka tässä toisessa teesissä puhun johtajasta, joka johtaa ryhmää tai tiimiä, voit liittää itsesi tähän teemaan. Me jokainen johdamme omaa itseämme. Sitä, mitä teemme, miten ja miksi. Keskeneräisyys ihmisyydessä ja vuorovaikutussuhteissa erilaisten ihmisten kanssa on erityisen kiehtovaa.

Liitän siihen seuraavia asioita:

  • Oman vaikutuksen tiedostaminen – millaisen vaikutuksen teen ja haluan tehdä toiseen ja toisiin?
  • Halu laittaa itsensä likoon pelkäämättä, että joku satuttaa.
  • Luottamus, että voin kertoa, puhua ja toimia niin, että se synnyttää hyvää ja tarkoituksenmukaista.
  • Hyväksyminen, ettei täydellisyyttä ole olemassa ihmisten kanssa. Eikä sitä, että jos teen hyvää, saan hyvää takaisin.
  • Kipu riittämättömyydestä - en yllä läheskään aina parhaimpaani.

Mitä sitten jos et voi olla keskeneräinen ja aito johtaja tai työntekijä? 

Elämisestä ja olemisesta voi tulla hankalaa. Aitous katoaa. Valitettavasti monet kamppailevat tämän asian kanssa tarpeenaan osoittaa omalla osaamisellaan ja suorituksellaan olevansa ylivertaisia, toisten yläpuolella. Syynä voi olla huono itsetunto, joka johtaa mm. seuraavien selviämiskeinojen käyttämiseen:

  1. Poissulkeminen ja eristäminen: ”Jos minulle kerrotaan jostakin itseäni koskevasta negatiivisesta piirteestä, siirrän sen pois itsestäni toisia koskevaksi.”
  2. Vetäytyminen: ”En hallitse johdettavieni osaamisalueita, keskitän kaiken energiani omaan rooliini johtoryhmässä.”
  3. Asiakeskeisyyden taakse pakeneminen: ”Paras tulos tulee keskittymällä kovan työn tekemiseen ja tavoitteelliseen toimintaan. Henkilöstön pokkuroinnit voi jättää omaan arvoonsa.”
  4. Auktoriteettiasemaan turvautuminen: ”Mitä sanon, se tehdään. Käskemällä ja selkeät suuntaviivat antamalla, homma hoituu.”

Organisaatiokulttuuri, -rakenne tai -hierarkia voi osaltaan myötävaikuttaa siihen, että huonoja kokemuksia ympärilleen aiheuttava johtaja tai työntekijä saa jatkaa työssään. Usein johtamistyön seuraamiseen ei ole rakennettu onnistumiskriteereitä. Voi olla, ettei ole myöskään johtajan toimintaa seurata tarpeeksi tarkasti. Olettamus on, että jokainen johtaja hoitaa oman hommansa parhain päin. Jatkuvat muutostilanteet ja muut ulkoiset uhat voivat sumentaa näkökulmaa ja vaikuttaa tavalla, joka ei kyseenalaista johtajan toimintaa.

Miten sitten voi olla aito?

Annan neljä vinkkiä:

  1. Ole armollinen itseäsi kohtaan.
    Kuuntele, miten puhut itsellesi. Pidätkö itseäsi riittävänä? Ihmisyyteen liittyy itsekritiikki ja ankaruus itseä kohtaan. Armollisuus itseä kohtaan näkyy myös siinä, miten armollisesti suhtaudumme toisiin. Se tekee ihmisestä kauniin ja vahvistaa aitoa yhteyttä toisiin.
  2. Rakenna rehellistä ja avointa vuorovaikutusta.
    Aidoissa ihmissuhteissa voit kertoa rehellisesti tunteesi ja tarpeesi. Et voi sanoa mitä sylki suuhun tuo. Rehellisyys voi olla kaksiteräinen miekka, joka liittyy liian suoraan puheeseen. tä käsittelen lisää teesin 9 parissa. Tunnistat varmasti, kun sanat ja tunteet eivät ole linjassa keskenään. Kun toinen ei uskalla ilmaista totuutta, toinen tuntee sen, vaikka koettaisimme selittää muuta. Tunnistamme energian, jolla on sanoja suurempi voima. Avoimuus on aina paljon parempi vaihtoehto kuin pelkoon pohjautuva näennäinen kohteliaisuus.
  3. Ole rohkeasti haavoittuva.
    Aitouteen pohjautuva suhde kunnioittaa molempien ääneen lausuttuja rajoja sekä tarpeita ja siinä on reilusti tilaa ”ei”-sanalle. Oman haavoittuvuuden paljastaminen on portti lähelle sinua. Kun voit jakaa jotakin keskeneräistä itsestäsi, kuten osaamattomuutta, avuttomuutta, tarvetta avulle tai tuelle, vahvistat luottamusta toiseen.
  4. Harjoittele ymmärtävää kuuntelua.
    Kun ymmärrät toista ilman tarvetta olla oikeassa, syvennät ihmissuhteitasi niin työpaikalla kuin vapaa-ajalla. Kun paikalla on vilpittömyys ja ymmärtävä kuuntelu, aito yhteys vahvistuu. Kuuntelu on voimakas väline yhteyden rakentamisessa. Erityisesti sitä tarvitaan johtamisessa. Välttämättä siinä ei ole edes sanoja. Kuuntele tunnetta, energiaa. Aisti tunnelmaa. Aito yhteys kulkee sydämestä sydämeen.

Voit kuunnella tästä teesistä lisää Suplasta tai #johtamipodista.  

Haluan tietää lisää!

Tämä aihe kiinnostaa. Haluaisin keskustella kanssasi ja suunnitella, miten tätä asiaa voi meillä kehittää ja viedä eteenpäin. 

Resilienssi tehokkaan johtamisen tukena

Meiltä kaikilta on vaadittu viimeisen vuoden aikana mielen joustavuutta ja kykyä luottaa tulevaisuuteen, parempiin päiviin ja mahdollisuuteen toimia vapaammin. Koetuksella ollut taito on resilienssi eli muutosketteryys. Se voidaan määritellä kyvyksi sopeutua muutoksiin ilman, että tehokas suoriutuminen juurikaan kärsii.
Parhaimmillaan resilienssi luo mahdollisuuksia menestyä vastoinkäymisissä ja tilaa hyödyntää muutosten tuomia haasteita omaan vahvistumiseen. 

Miten resilienssiä voidaan hyödyntää johtamisessa? 

Muutoskyvykkyys on yhtälailla niin yksilön kuin organisaation ominaisuus. Hyvä uutinen on se, että voimme yhdessä ja yksin kehittää resilienssiä. Kun tiedostammme, mikä yksilöitä ja tiimiä kokonaisuudessaan muutostilanteissa kuormittaa ja rasittaa, on helppo tarttua niihin ongelmakohtiin. Keskustella ja käsitellä ne yhdessä. Se on parasta muutosapatian purkua ja käsittelyä. Näin uupumustakin voidaan torjua tehokkaasti. Haaste on meille kaikille yhteinen, mutta erityisesti johtajille se on kaksinkertainen haaste. Miten samaan aikaan voi huolehtia omasta muutoskyvystään ja varmistaa organisaation tai tiimin pärjääminen ja onnistuminen omissa tavoitteissaan?  

Ihminen on luontaisesti muutosvastarintaan taipuvainen

Ihmisillä on luontainen taipumus vastustaa muutosta. Ongelmallisesti muutostilanteet voivat muodostua silloin, kun ihmiset jumittuvat. Tässä tilanteessa voimme kokea myös toisin. Tilanne on jumiutunut. Siksi on johtamisessa tärkeää luoda työhön tilanteita, joissa voi edes pieneltä osin auttaa ihmisiä saamaan kontrollin tunnetta takaisin. Hallinnan ja aikaansaamisen tunteet ovat sopeutumisen kannalta oleellisia ja auttavat muutostilanteiden haltuun saamisessa. Myös muutosvastarinnan puuttuminen on selkeä varoitusmerkki. Se voi kertoa siitä, että ihmiset eivät vielä ymmärrä kohtaamansa muutoksen luonnetta tai merkitystä. Johtajalle tärkeä työyhteisön hyvinvointia kuvaava merkki on valitus ja purnaus. Kun ihminen jaksaa valittaa, hänellä on energiaa välittää. 

Tehokas johtaminen muutostilanteissa

Kun haluat johtajana varmistaa muutostilanteissa tehokkaan toiminnan, huolehdi näistä aivoille tärkeistä asioista: 

  • STATUS: Muutokset usein johtavat pelkoihin statuksen ja vallan menettämisestä. Huolehdi, että kuulet kaikkia. Varmista, että ihmiset pystyvät kehittämään itselleen uusia, tarvittavia kompetensseja ja tunnistamaan osaamisia, jotka vahvistavat heidän omaa asemaansa.  
  • ENNUSTETTAVUUS: Tuota omilla tekemiselle varmuutta ja ennustettavuutta. Määritele viikottaiset palaveri koko vuodelle. Kerro, mitä kokouksilla tavoittellaan ja millaisia odotuksia sinulla on tiimiläisille. 
  • AUTONOMIA: Kysy paljon: paljon enemmän kuin normaaliaikana. Anna tilaa tiimiläisille puhua ja tuoda ajatuksiaan esille, kuuntele!
  • YHTEENKUULUVUUS: Luo mahdollisimman paljon samaistumispintoja, kerro miltä sinusta tuntuu. Jaa myös epävarmuuden ja pelon tunteita. Luo tunnetta yhteekuuluvuudesta. 
  • OIKEUDENMUKAISUUS: Kohtele kaikkia reilusti ja arvostavasti. Ja muista tämä myös suhteessa itseesi!

Nämä edellä mainitut asiat varmistavat sellaista vuorovaikutuksen laatua, joka kutsuu jakamaan, oppimaan ja selviytymään yhdessä. Kun optimismi ja tunne siitä, että asiat järjestyvät valtaa mielen, johtaminen helpottuu ja jokaisen yksilön on helpompi tehdä työtä. Jos taas nämä asiat ovat uhattuna, aivoissa aktivoituu taistelu- ja pakenemisreaktio. Kognitiivinen kapasiteetti kaventuu: työmuisti heikkenee, luovuus vähenee ja yhteinen oppiminen sekä yhteistyö kärsii.

Resilienssiä voidaan johtaa tehokkaammin kiinnittämällä huomiota edellä mainittuihin tekijöihin sekä lisäämällä niin johtajien kuin johdettavien tietotaitoa tästä upeasta kyvykkyydestä.  

Haluan tietää lisää!

Tämä aihe kiinnostaa. Haluaisin keskustella kanssasi ja suunnitella, miten tätä asiaa voi meillä kehittää ja viedä eteenpäin.