ihmisten johtaminen

Työnohjaus syvensi itsetuntemusta

Asiakaskokemus: Tiina Salo,
Reaktor Innovations Oy

Työnohjaus hyödyttäisi johtajaa kuin johtajaa, sillä johtajan työ on Tarjan mukaan yksi maailman haastavimmista ammateista. Henkilöstöjohtaja Tiina Salo Reaktorilta on saanut työnohjausta ja johtamistyön sparrausta Tarjalta parin vuoden ajan. Työnohjaus on työn ja vaativien tilanteiden tutkimista yhdessä johtajan itsetuntemuksen ja hyvinvoinnin kehittämiseksi. 

Reaktor on kansainvälinen digitalisaatioon keskittyvä suunnittelu- ja teknologiayritys, jonka Suomen toimipiste sijaitsee Helsingissä. Reaktor kuvailee itseään luovaksi teknologiakumppaniksi eteenpäin katsoville organisaatioille ja yhteiskunnille. Yritys tuottaa digitaalisia tuotteita, palveluita ja strategioita yhteiskunnan eri osa-alueille. Reaktorin yrityskulttuurissa keskeistä on tiimien autonomia sekä tiimien välinen luonteva yhteistyö läpinäkyvyyden ja luottamuksen hengessä.  

Tiina Salo on työskennellyt pitkään Reaktorin Suomen toiminnoissa henkilöstöjohtajana ja hän toimii myös yrityksen Suomen johtoryhmässä. Tiinan ja Tarjan yhteistyö on jatkunut muutaman vuoden ajan: Tarja on toiminut Tiinan työnohjaajana ja johtamistyön tukena vuodesta 2019 alkaen. Johtajan työssä vuorovaikutustilanteiden ja oman vaikutuksen ymmärtäminen niihin on keskeistä, ja näihin teemoihin paneuduttiin myös Tiinan ja Tarjan välisessä yhteistyössä. Työnohjauksessa on hyödynnetty myös Big Five -itsetuntemustyökalua. 

Tiina on kokenut työnohjauksen itselleen ja yritykselleen hyvin merkittävänä. Hän suosittelee työnohjausta lämpimästi jokaiselle haastavaa johtamistyötä tekevälle:

“Ihan jokainen ihminen, joka tekee vaativaa johtamistyötä, ansaitsisi työnohjaajan. Siitä on oman ajattelun tueksi ihan valtavasti hyötyä, ja kokisin, että se olisi kaikille todella arvokasta. Ennen työnohjauksen kokeilemista ei voi tietää, mitä arvoa siitä on itselle ja koko työyhteisölle ja ylipäätään koko yritykselle. Suosittelen vahvasti.” 

Katso video!

Teesi 1: Jokainen on jonkun otettavissa

Joku joutuu aina huonosti käyttäytyvän johtajan kynsiin,
tai ryhmä valitsee jonkun työntekijän uhrikseen,
jota riepottelee ja haukkuu takanapäin.
Toisen heikkoutta on helppo korostaa,
 ja negatiivinen vetää puoleensa. 

(Paha johtaminen, 2017)

 

Aivot ovat rakentuneet huomaamaan keskeneräistä, vaillinaista ja puuttuvaa tai uhkaavaa. Siten on ollut helpompi tunnistaa vaaran paikat. On valitettavaa, että tämä primitiivinen ominaisuus ohjaa meitä yhteistyössäToisen heikkous voi antaa oikeutuksen toimia inhottavasti toista kohtaan. 

Ryhmässä, joka on moniulotteinen sosiaalisten suhteiden pelikenttä, usein häiritsevän toiminnan kohteeksi joutunut uhri on jotenkin alisteisessa asemassa suhteessa toisiin. Henkisesti vahvempaa vastaan on hankala puolustautua. Sosiaalinen eristäminen on yksi työelämän häiriötekijä. Klikit ja kuppikunnat syntyvät helposti ja huomaamattomasti. 

 

Vastakkainasettelu lisää epäsuoraa puhetta? 

Johtamiseen liittyy yleensä yksinapainen ajattelu. Johtaja johtaa ja muut osallistumme aktiivisesti tai passiivisesta. Toimimaton vuorovaikutus johtajan ja työntekijöiden välillä synnyttää pelkoa, epäreiluutta ja arvostamattomuuden kokemuksia. Ne tuottavat aivoihimme samanlaisia jälkiä, joita syntyy fyysisestä väkivallasta. Myös työmuistin kapasiteetti kärsii. Aivojen kyky tuottaa tietoa ja uusia ideoita heikkenee. Se haittaa analyyttista ajattelua, luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä.

Huonojen johtamiskokemusten taustalla voi olla yksi työelämän merkittävin haaste: vuorovaikutuksen, puheen ja palautteen epäsuoruus. Huonoista kokemuksista puhutaan mieluummin ulkopuolisille ammattiauttajille kuin omalle pomolle.  

 

Miksi puramme pahaa oloa tai tyytymättömyyttä toiseen? 

Syyllistymme helposti sosiaalisen havaitsemisen virheisiin, joissa emme näe omaa osuuttamme tapahtumista. Toinen harmi liittyy haluumme paeta ikäviä tunteita. Silloin sorrumme jäykkään, mustavalkoiseen ajatteluun, jossa näemme toisen täysin pahana,  kelvottomana tai epäluotettavana.

Huonoja vuorovaikutus- ja johtamiskokemuksia sekä kohtaamattomuutta tuntuu olevan koko ajan keskuudessamme. Eikä niille useinkaan ole sanoja. Tyytymättömyys voi olla toiveikkuuden ja myönteisyyden rakennusvoima, kun nämä kivun tunteet tunnistetaan. Tässä sinulle muutama vinkki, miten voi toimia hankalien tunteiden yllättäessä:   

  1. Kun tunne aktivoituu: pysähdy tarkastelemaan omaa tai työyhteisön tunnetta.
  2. Tunnista tunne ja ilmaise se: Sanoita tunteesi. Auta myös toista kysymällä. 
  3. Kanna vastuu tunnereaktiosta: Tunne ei aina johdu muista tai ole jonkun toisen syy.
  4. Hyödynnä tunteen energia: Pääsetkö eroon tunteesta? Riittääkö tunteen toteaminen ja sen voiman hyödyntäminen?

Kokeile tätä keinoa ja etsi rakentava tulkinta tunteen taustalta. Tietoinen ja rauhallinen tunteiden tutkiminen palkitsee. 

 

Voit kuunnella tästä teesistä lisää Suplasta tai #johtamipodista.