Huono johtaminen

Teesi 1: Jokainen on jonkun otettavissa

Joku joutuu aina huonosti käyttäytyvän johtajan kynsiin,
tai ryhmä valitsee jonkun työntekijän uhrikseen,
jota riepottelee ja haukkuu takanapäin.
Toisen heikkoutta on helppo korostaa,
 ja negatiivinen vetää puoleensa. 

(Paha johtaminen, 2017)

 

Aivot ovat rakentuneet huomaamaan keskeneräistä, vaillinaista ja puuttuvaa tai uhkaavaa. Siten on ollut helpompi tunnistaa vaaran paikat. On valitettavaa, että tämä primitiivinen ominaisuus ohjaa meitä yhteistyössäToisen heikkous voi antaa oikeutuksen toimia inhottavasti toista kohtaan. 

Ryhmässä, joka on moniulotteinen sosiaalisten suhteiden pelikenttä, usein häiritsevän toiminnan kohteeksi joutunut uhri on jotenkin alisteisessa asemassa suhteessa toisiin. Henkisesti vahvempaa vastaan on hankala puolustautua. Sosiaalinen eristäminen on yksi työelämän häiriötekijä. Klikit ja kuppikunnat syntyvät helposti ja huomaamattomasti. 

 

Vastakkainasettelu lisää epäsuoraa puhetta? 

Johtamiseen liittyy yleensä yksinapainen ajattelu. Johtaja johtaa ja muut osallistumme aktiivisesti tai passiivisesta. Toimimaton vuorovaikutus johtajan ja työntekijöiden välillä synnyttää pelkoa, epäreiluutta ja arvostamattomuuden kokemuksia. Ne tuottavat aivoihimme samanlaisia jälkiä, joita syntyy fyysisestä väkivallasta. Myös työmuistin kapasiteetti kärsii. Aivojen kyky tuottaa tietoa ja uusia ideoita heikkenee. Se haittaa analyyttista ajattelua, luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä.

Huonojen johtamiskokemusten taustalla voi olla yksi työelämän merkittävin haaste: vuorovaikutuksen, puheen ja palautteen epäsuoruus. Huonoista kokemuksista puhutaan mieluummin ulkopuolisille ammattiauttajille kuin omalle pomolle.  

 

Miksi puramme pahaa oloa tai tyytymättömyyttä toiseen? 

Syyllistymme helposti sosiaalisen havaitsemisen virheisiin, joissa emme näe omaa osuuttamme tapahtumista. Toinen harmi liittyy haluumme paeta ikäviä tunteita. Silloin sorrumme jäykkään, mustavalkoiseen ajatteluun, jossa näemme toisen täysin pahana,  kelvottomana tai epäluotettavana.

Huonoja vuorovaikutus- ja johtamiskokemuksia sekä kohtaamattomuutta tuntuu olevan koko ajan keskuudessamme. Eikä niille useinkaan ole sanoja. Tyytymättömyys voi olla toiveikkuuden ja myönteisyyden rakennusvoima, kun nämä kivun tunteet tunnistetaan. Tässä sinulle muutama vinkki, miten voi toimia hankalien tunteiden yllättäessä:   

  1. Kun tunne aktivoituu: pysähdy tarkastelemaan omaa tai työyhteisön tunnetta.
  2. Tunnista tunne ja ilmaise se: Sanoita tunteesi. Auta myös toista kysymällä. 
  3. Kanna vastuu tunnereaktiosta: Tunne ei aina johdu muista tai ole jonkun toisen syy.
  4. Hyödynnä tunteen energia: Pääsetkö eroon tunteesta? Riittääkö tunteen toteaminen ja sen voiman hyödyntäminen?

Kokeile tätä keinoa ja etsi rakentava tulkinta tunteen taustalta. Tietoinen ja rauhallinen tunteiden tutkiminen palkitsee. 

 

Voit kuunnella tästä teesistä lisää Suplasta tai #johtamipodista.