Author: lumosparkdev

Hyvä työtoveruus

Hyvä työtoveruus - johtamispodissa NYT!

Kaikki haluavat olla hyviä työtovereita, ja silti työn tekeminen ja vuorovaikutus synnyttää erilaisia ongelmia ja ristiriitoja. Etätyöskentely kasvattaa helppoutta siirtyä jännitteen huonolle puolelle. Sanatonta viestintää jää pois ja se lisää korostunutta, kielteistä tulkintaa toisesta. Tämä uuvuttaa, ärsyynnymme helpommin, kun ei ole tapaamisia. Kytkennät katkeavat ja muutumme avattariksi. Tipahdamme helpommin huonoiksi työtovereiksi.

- Jarmo manner

Johtamispodissa pohdimme: miksi mieli menee helposti negatiiviselle radalle?

Pitkään jatkunut poikkeustilanne on edelleen uhkaava. Meidän hypoteesina on se, että olemme edelleen kriisimoodissa. Miltei kaikki huomio menee normaalin elämän ylläpitämiseen. Ihmiset aluksi ymmärsivät, että tämä on kriisi. Nyt ei jakseta enää olla, mieli on väsynyt ja kuormittunut. Se vie tilaa rationaaliselta ajattelulta. Onko johtajilla tilaa jakaa epätietoisuutta ja epätoivoa?

Ongelma

Jatkuva kriisi kuormittaa, heittää nopeaan ja kuumaan ajatteluun. Viileä, rauhallinen ajattelu vaatii 5-10 kertaa enemmän energiaa. Olemme negatiivisemmin virittyneitä. Silloin ei-tajuinen mieli tulkitsee helpommin virheellisesti. Meiltä vaaditaan suurempaa henkistä ponnistusta löytää myönteisiä tulkintoja ympärillä olevista asioista ja ihmisistä. 

Ratkaisut

Viisautta kasvattaa eniten se, että voidaan ottaa enemmän perspektiivejä asioihin – tietoisempi tarkastelu asioista. Jottei meistä tule automaatteja, jaetaan ahdistusta – kun voimme sanoittaa tunteita, olo helpottuu.

Tunteista voidaan puhua monella tavalla

  • Mistä on varma / epävarma
  • Mikä huolestuttaa
  • Millä todennäköisyydellä uskon johonkin
  • Tehdään riskianalyysi – tulee huolet esille – tunteita voi lähestyä rationaalisesti ja siten voi vapauttaa paljon energiaa.

Anna palautetta ja ehdota teemoja, joista haluaisit kuulla lisää!

#Johtamispodi

Kuuntele

Soundcloud

Kuuntele

Spotify

Johda johtamista

 

Johdon ja esimiesten valmennuksessa nousee usein esille johtamisen johtaminen, koska johtamisketjun toimivuus ratkaisee pitkälti myönteisen työntekijä- ja asiakaskokemuksen. Useiden asiakkaiden kanssa käydyissä keskusteluissa alkuvuoden aikana ovat nousseet esille säännöllisesti liiketoiminnan tavoitteisiin liittyvät haasteet. Kasvutavoitteet ovat huimat tai vähintäänkin haastavat. Kasvua pitäisi tehdä kannattavasti ja terveesti. Ei ihmisten selkänahasta nyhtäen. On ilahduttavaa huomata ymmärryksen lisääntyminen henkilöstön sitoutumiseen liittyvissä kysymyksissä. Ei riitä, että kerta toisensa jälkeen eri palavereissa puhutaan siitä, että pitäisi saada aikaan enemmän, tehdä nopeammin ja tehokkaammin. Eikä auta, vaikka esimiesten esimies sparraa, jos rajapinta esimiehen ja henkilöstön välissä ei ole kunnossa.

Lisää merkityksellisyyden kokemusta fokusoimalla negatiivisen sijasta positiiviseen.

Näin väitän ja pohjaan sen positiivisen psykologian kultaiseen periaatteeseen – puhu enemmän onnistumisista ja edistymisestä kuin epäonnistumisista tai esteistä. Lisäät siten henkilöstösi onnistumisuskoa ja arvostuksen kokemusta.

Kysyn säännönmukaisesti valmennettaviltani johtajilta, mihin he kiinnittävät huomiota ja mistä he puhuvat palavereissa ja henkilökohtaisissa valmennusvarteissa. Vastaus on usein historiadataan keskittymistä, erityisesti saavuttamatta jääneisiin tavoitteisiin tai ongelmalliseen toimintaan keskittyvää. Ja samalla kuulen heidän suustaan ihmettelyä siitä, miksei henkilöstö ei lähde mukaan tai innostu tavoitteista. Kun huomio kiinnittyy liikaa negatiivista ilmapiiriä korostavaan tekemiseen, tämä voi valitettavasti esimiehen oman epätoivon hetkellä näkyä epäasiallisena toimintana.

Hämmästyttävää on, että vielä tänäänkin kuulee kertomuksia siitä, että esimies antaa palautetta huutamalla. Se on pahin keinottomuuden ilmentymä. Ja pahemmaksi sen tilanteen tekee, jos huutamalla annettu palaute tulee esimiehen esimieheltä, joka ei tunne tarkasti työntekijöiden tilannetta. Johtamisketjussa on tällöin pahoja puutteita ja henkilöstön näkökulmasta omassa työssä onnistumisen tunteen palauttamiseen joudutaan tekemään paljon paikkaamistyötä.

Lisää sitoutumista kysymällä enemmän.

Tämä on toinen positiivisen psykologian periaate, jolla on luodaan työhön lisää merkitystä. Voit tarkastella omaa toimintaasi yksinkertaisesti sen kautta, kysytkö vai kerrotko enemmän.

Kysymyksillä on valtava voima yhteisen sitoutumisen ja merkityksen luomisessa. Kysymyksillä annat tilaa henkilöstöllesi kertoa niin onnistumisista, mutta myös vaikeuksia tai hankaluuksia tuottaneista tilanteista. Kysymyksillä voit antaa tilaa henkilöstöllesi ratkaista omaa työtä koskevat ongelmatilanteet vaivattomasti ja helposti sekä luoda heille edellytyksiä kestävän sitoutumiseen ja psykologiseen sopimuksen vahvistamiseen. Oivallukset omasta työstä ovat vahvoja viittoja merkityksen luomisessa.

Lisää onnistumisia kohtaamalla henkilöstösi.

Kolmatta periaatetta voi käytännössä tarkastella sen kautta, onko huomiosi enemmän itsessäsi vai johdettavissa. Mietitkö sitä, miten saat oman sanomasi perille paremmin. Miten voisit olla vieläkin selkeämpi viestinnässä.

Voisitko vaihtaa näkökulmaa ja kysyä, mitä henkilöstösi tarvitsisi. Muutama poiminta hyvään kohtaamisen ja johtamisjälkeen:

  1. Huomaa henkilöstösi. Uskalla mennä lähelle ja kohdata hankalatkin tunteet. Näin rakennat kestävää luottamusta.
  2. Jaa vastuuta, valtuuta henkilöstösi toimimaan luomalla turvalliset rajat ja raamit. Voit näin keskittyä valmentamiseen ja hyvän suorituksen aikaansaamiseen.
  3. Kysy enemmän ja toimi välittäjänä. Vie viestiä ylöspäin, kerro todellisesta tilanteesta ja mieti kollegoittesi ja oman esimiehesi kanssa keinoja, joilla voit tukea onnistumista vaalivaa tunnelmaa. Rakenna tietoisesti arvostavaa ilmapiiriä, jossa henkilöstöllä on rohkeutta antaa palautetta työn ja yhteistyön tekemisen tapoihin, joilla mahdollistetaan tuloksekkaampi toiminta ja onnistuminen työssä.
  4. Peilaa, reflektoi säännöllisesti omaa toimintaa saamasi palautteen tai ulkopuolisen valmentajan avulla. Näin kasvatat itsetuntemustasi ja hyvän johtamisen kokemusta.

Iloitse saavutuksista!

Kirjoitin vuodenvaihteessa blogin rohkeista päätöksistä. Nyt on taas se ajankohta vuodessa, jolloin voi kysyä itseltään: mitä olen saanut aikaan kevään aikana? Mitä alkuvuodesta tehdyille lupauksille kuuluu? Pääsitkö tavoitteisiin? Jos ne ovat toteutuneet, onnittele ja palkitse itsesi.  Tee se huolella. Moni meistä ohittaa saavutuksensa nopeasti ja jatkaa eteenpäin kohti uusia tavoitteita. Onnistumisten äärelle pysähtyminen on tärkeää. 

Kannattaa analysoida onnistumisen mahdollistaneet asiat. Kuka on ollut apusi, tukesi? Mitä taitoa tai osaamista onnistuminen on sinulta edellyttänyt? Missä olet kehittynyt? Mistä olet erityisen onnellinen? Jakamalla onnistumisia, niiden merkitys kasvaa ja laajenee. Voit parhaimmillaan luoda toisille uskoa, että tavoitteiden eteen kannattaa ponnistella.

Kirjoitin aiemmin, että suurin syy tehtyjen lupausten pitämättömyydessä tuntuu olevan se, että jäämme helposti yksin epäonnistumisten tai vaikeuksien koittaessa. Kun ensimmäiset lipsumiset ovat totta, olemme valmiita luovuttamaan. Tuttu ajatuskuvio alkaa: ”Aloitan ensi viikolla. Siirrän tätä vielä kesän jälkeen.” Oletko sinä kenties kyllästynyt lupausten tekemiseen? Olet mielessäsi päättänyt, että vuodesta toiseen samana jatkuvat ja muutosta tuottamattomat puheet ovat hömpötyksiä. Turhuuksia, joille ei kannata uhrata aikaansa. Mutta mitäpä jos tekisit jotakin vielä rohkeampaa ja menisit minä-peilin eteen ja katsoisit siihen rehellisesti? Siihen saakka, että saat mieleesi aidon kysymyksen, joka pitäisi ratkaista. Todellinen muutos lähtee siitä, että uskallat katsoa kohti asioita, jotka ylläpitävät ongelmaasi.

Jos onnistumisten analysoinnista on hyötyä, niin on myös virheiden tai epäonnistumisten haravoinnista. Voisitko katsoa erhettäsi myönteisestä näkökulmasta: Mitä kaunista ja ainutlaatuista tekemässäsi virheessä on? Voisitko katsoa virhettäsi niin, että näkisit sen opetuksen. Brené Brownin mukaan todellisen rohkeuden (courage) ydin, joka on sydän (cor). Rohkeus on sydämen asia.

  1. Kysy itseltäsi, mitä tarvitset.
  2. Puhu totta.
  3. Omista tarinasi.
  4. Aseta rajoja.
  5. Hae tukea.

Pysähdy laiturin ääressä tai kesämökin rantamaisemaa ihaillessa suuntaamaan ajatuksesi syksyyn. Aseta itsellesi energisoiva, innostava ja merkityksellinen tavoite. Hienoa olisi, jos kirjaat sen itsellesi vielä ylös näkyviin. Silloin tavoite alkaa ohjata ajatuksiasi ja tekemisiäsi. Mieti, mitä tarvitset tavoitteen onnistumiseen ja keneltä? Kuvittele itsesi onnistumassa ja se, miten hyvältä tuntuu.

Itse olen päättänyt ensin hengittää, tasoittaa elämisen rytmiä. Uskon, että liike on lääkettä ja siksi haluan liikkua joka päivä ainakin tunnin. Sen lisäksi ihailla luonnon monimuotoisuutta. Minua ei haittaa vaikka sataa. Kunhan olisi hyvät tuulet, jotka kuljettavat itselleni rakkaita läheisiä ihmisiä Suomen saariston hengästyttävän kauniisiin paikkoihin. Ihmettelen kukkaisia, eläimiä, taivasta ja maata. Ihanaa kesää sinulle!